MOVING IN !

Huh kun taas päivä on hujahtanut ohitse. Aamulla lähdin yhdeksään työmaalle puskemaan kolmeksi tunniksi waldorfinsalaatin sekä gluteenittoman valkosuklaahyydykekakun pariin. Töissä vietin sen takia vain kolme tuntia, kun sitten pitikin jo rientää Priimukselle KV- infoon kertomaan Jamin kanssa ulkomaantopeista kiinnostuneille oppilaille, minkälaista Unkarissa oikein sitten oli ja kannaako sinne lähteä (kyllä, kyllä ja kerran vielä että kyllä). Koululla ollessamme taivas repesi jumalattomaan vesisateeseen ja kiukutti jo valmiiksi lähteä polkemaan toiselta puolelta Jyväskylää Kuokkalaan saakka. Siinähän kastuin sitten ihan litimäräksi sukista pipoon saakka. Kuokkalan sillalla vettä tuli vaakatasossa vastatuulen kera ja jaksoin kotiovelle saakka ajatuksella, että kohta pääsee lämpimään suihkuun ja vetämään lämmintä kampetta päälle. Noh, suihkuun en malttanut kirmata vielä melkeinpä viiteen tuntiin, kun innostuin järjestelemään muuttotavaroita paikoilleen. Alla näette työni hedelmää, valitettavasti en ottanut ennen- kuvia, mutta kuvitelkaa joka kuvaan lattia täyteen laatikoita. hiekkaa ja muuta roinaa niin se on sitten aika lähellä alkutilannetta! 

 

Toisesta solun huoneesta suunnittelimme jo heti asunnon saannin varmistuttua tehdä jonkinlaisen peliluolan ja aika hyvillä linjoilla ollaan menossa! Uusi sohva on juuri sopivankokoinen (ja tuoksuu niin uudelta ♥ ), jämäkkä ja vaan niin ihana. Vuodetta tästä ei saa, mutta ajattelin hankkia jonkunmoista rahia tuohon kaveriksi. Lisäksi tuonne tyhjään huoneennurkkaan ajattelin ostaa itselleni ompelupöydän, johon saan nätisti nostettua ompelukoneen sekä muita ompelutarvikkeita. Sopiva matto on vielä hakusessa lattiaa koristamaan. Ostin kuvissa leijuvat pimennysverhot torin kautta ja ne ovat aivan täydelliset pelihuonetta ajatellen; turhan valon saa pois ja tunnelma nousee kattoon. Kaiken kukkuraksi nämä huoneet on jotenkin äänieristettyjä (ovessa lukee oikein), joten telkkarin kylkeen asennetut kaiuttimet kuulostavat täällä miljoona kertaa paremmalta kuin Tapparin asunnossa... Uuh ja aah! 

 

Eteinen näyttää toistaiseksi tältä *chaos*. Kaikki banskulaatikot ovat tyhjiä ja odottavat kuljettamista kierrätyslaatikoille. Vielä muutama nyssäkkä ja pussukka pitäisi tyhjentää, mutta muuten ollaan jo aika hyvässä tilanteessa! Tykkään niin paljon tästä solun pohjaratkaisusta. Vaikka neliöitä on tässä asunnossa vain 9 enemmän, verrattuna Tapparille, tuntuu tämä aivan lukaalilta. Ei uskoisi eron olevan niin suuri, mutta sanonpahan vaan, että kyllä se vaan on! Onneksi! En enää ikinä muuta niin pieneen asuntoon, kun mistä lähdettiin. Hui kamala.

Keittiö on kodin sydän. Sanonta pitää hyvin paikkaansa myös tässä asunnossa. Tupakeittiö on älyttömän avara, valoisa ja tilaa on vaikka muille jakaa. Jouduimme valitettavasti raahaamaan tuon vanhan tietokonepöydän mukanamme, sillä en saanut sitä Torissa vielä myytyä. Pöydän saa hakea pois ilmaiseksi jos joku sen haluaa. Olkaa hyvät vain. Ostan neljän hengen ruokailuryhmän tuohon samoille kohdille heti kun tuo jättiläinen saadaan alta pois. Tuoleiksi ajattelin jakkaroita, mutta toisaalta myös eriparia olevat ns. kierrätystuolit houkuttelisivat.
Keittiön kaapit tuntuvat olevan kamalan korkealla (huom. normaalikorkuiset), kun Tapionkadulla ne olivat jotenkin hassusti todella matalalla = minulle sopivalla korkeudella. Nyt joudun ottamaan jo melkein jakkaran alle, jos haluan mukia kaakaota varten. Eläköön tappijalat! Jääkaappi on loistava ja pakastin kaksi kertaa niin iso kuin edellisessä yhdistelmäjääkaapissa. Siivouskomerokin löytyy, ja monta muuta kaappia, jonne voi vaan tunkea sitä tavaraa. Ihana tunne, kertakaikkiaan. Ei tartte ostaa erikseen lipastoja enää!

 

Vähän ruosteinen parvekekin löytyy ja sinne odotan innolla pääsyä jahka säät vähän lämpenevät. Ajatuksena oli myös pistää pystyyn pieni kasvihuone, mutta saapa nähdä mitä sen kanssa käy !  Keittiöön täytyy hankkia vaaleat verhot, kuten myös makuuhuoneeseen. Oho, ompas taidokkaasti pedattu sänky, heh, kymmenen pistettä! Kyselin KOASin kiinteistöhuollon puolelta mahdollisuutta seinien maalaamiseen ja huomen aamulla täällä käypi sitten asiantuntija paikalla tiirailemassa tilannetta. Nyt sitä ei välttämättä kuvista nää ja huonekalut ovat tiellä, mutta varsinkin tuon sängyn korkeudella on suuria varjoja, jotka ovat tulleet kun sänkyä on aina pidetty samassa kohdassa. Molemmissa soluhuoneissa on seinissä kädenjälkiä, viiruja, reikiä, länttejä ja niitä tummia varjokohtia. Valkoiset seinät eivät oikeassa valossa todellakaan ole ja olisi kiva jos ne voitaisiin maalailla uudelleen. Tuossa toisessa kuvassa tästä alhaalla näkyy kivasti tummunut huoneen ylänurkka. Tuommoista on joka huoneessa ja ihan suoralla pinnalla.

 

Vessa on ihan jees. Juuri semmoinen kuin ajattelin tämmöisessä asunnossa olevan: muovilattia ja muoviseinät komealla 90- luvun kuosilla, kellertävä loisteputkilamppu ja patteri seinällä, tummine varjoineen. Tuolla ei ole mitään säilytystilaa vessatarvikkeille, joten sinne täytyypi jokin kärryn tyyppinen vempele hankkia. Pesukone mahtui enemmän kuin hyvin ja lattiakin on helppo lastata, kun ei ole saumoja. Kyllä kelpaa! 

 

Tämmöinen tämä meidän uusi kotimme nyt on. Itse olen aivan onnesta soikeana ja en malta odottaa, että tämä on täysin järjestyksessä ja tavarat ovat löytäneet paikkansa. Täällä kelpaa asustaa niin kauan kuin vain sallitaan. Ei ole tilasta nyt ainakaan pulaa, ehei! Tästä mä tykkään, ihan himona.
Nyt meikä lähtee odottelemaan Jamppaa jahka hän kohta tulisi kotiin iltavuorosta :)  Huomenna menen vielä työmaalle ja sen jälkeen vapun viettoon, mitä emme kyllä oikeastaan juhli oikein mitenkään :D Eipä sillä niin väliä! Oikein hyvää Vappua teille kaikille !

Pientä jarrua

Olen vähän kadonnut taas, tiedän. Viime maanantaina alkanut työssäoppiminen sekä juuri meneillään oleva muutto ovat pikkuisen kiskoneet meikäläistä joka suuntaan. Töiden jälkeen pitää pakata ja nukkua - sekä tietenkin syödä. Tätä on ollut nyt pari mennyttä viikkoa. Nyt ensimmäistä kertaa istun koneelle ihan kunnolla. Toppipaikassa on kivaa ja pääsen paljon kätösilläni tekemään. Kerronpas siitäkin mahdollisimman pian lisää. Huomenna saadaan käyttöömme muuttoauto ja rumba voi alkaa. Laitan tänne kuvia sitten kaaoksesta mikä uudessa asunnossa vallitsee. Huh. Tykkään kyllä kamalasti muuttaa,  mutta ainahan se omat veronsa ottaa. Erityisesti olen joutunut pakkosiedätyshoitoon lattialla makoilevien hiekanmurujen sekä roskien kanssa. Niitä kun ei nyt viitsi alkaa siivoilemaan, kun banaanilaatikot venyttelevät pitkin ja poikin asuntoa. Yhyy.

Tänään saapui uusi sohva. Menee kyllä vähän nurinkurisesti kun vanhempi saadaan vasta huomenna pois alta. Olkkarissa on pikkuisen ahdasta, mutta eiköhän me huomiseen saakka pärjäillä. Huomenna heitetään myös tämä suurehko tietsikkapöytä spr- kirppikselle, kun ei torissa kerennyt kaupaksi mennä. Tämä köriläs vie liikaa tilaa tuolla uudessa asunnossa ja sinne ollaan jo varta vasten vanhemmilta napattu pienempi, valkoinen lasikantinen korvaaja. Jamin tietokoneen keskusyksikölle ostetaan oma pikku taso, joka rullaa pyörillä ympäriinsä. Eipähä pölyty ja siivouskin on paljon helpompaa!

Ääh tästä postauksesta tulee pitkä ja mun ei pitäisi just nyt olla kirjottamassa tänne, kun pitäisi muokata kovaa vauhtia kuvia Unkarin topista koulussa pidettävää KV- infoa varten. Joten minä nyt tästä kylmän viileästi häippäsen ja tulen kertomaan kaikesta paremmalla ajalla :) Voika hyvin ja hyvää viikkoa kaikille !

Paluu arkeen

Katosinpahan pariksi päiväksi tuon kotiutumisen jälkeen. Kotimatka oli lyhyesti sanottuna rankka, täynnä istumista ja suurta iloa. Ette voi uskoa miten onnellinen olin istahtaessani lentokoneeseen, kun kuulin jonkun edessämme puhuvan suomea. Kyllä olikin ollut ikävä omaa kieltä ja sitä, että ymmärtää vihdoin mitä muut oikein puhuvat! Jotenkin Unkarissa tuli pidemmän päälle jonkinasteinen kieliväsymys, juuri sen takia, kun ei mistään saanut mitään tolkkua. Lennot menivät hyvin ja olimme kotona pitkän junamatkan jälkeen kahdeksan aikoihin illalla. Ei tarvinnut unta odotella kyllä kovinkaan kauaa, kun olimme olleet liikenteessä aamuviidestä saakka.

Nyt ollaan nautittu ihanasta suomalaisesta ruisleivästä, neljän viljan puurosta, vahattomista omenoista sekä kaakaosta. Kaikki on yhtä juhlaa, vaikkakin nyt ollaan keskellä muuttohälinöitä ja kämppä näyttää aivan lähtevältä laivalta. Eilen meiltä lähti ruokapöytä, sitä edellisenä päivänä lipasto ja nyt odotellaan sohvan sekä tietokonepöydän katoamista. Lattiat lainehtivat banaanilaatikoista ja kaikkialla vallitsee tasainen sekasorto. Ihme kyllä minä edelleen nautin muuttamisesta, mutta Jami taas on enemmän semmoista stressaustyppiä. Eilen mies innostui puunaamaan koko keittiön, pakkaamaan kaapeista tavarat ja tiskailemaan, sillä aikaa kun minä istuin perse pitkällä ja ompelin myyntiin kaakeroa olohuoneen sohvalla. Noh, kyllä minä tästä aikanani aktivisoidun.

Jami kävi myös torstaina ottamassa uutta mustetta ihoon! Nyt kädessä koreilee komia määrä mustaa sekä punaista väriä. Ei ainakaan kasvanut meikäläisen tatskainto yhtään, ehei. Nelisen tuntia Jamppa istui Simpy Tattoon penkissä  tökittävänä ja pitää kyllä sanoa, että kyllä tuli niin upea! Tuo isompi pyöreä kuvio oli ollut jo iholla aikaisemmin, mutta sitä väriteltiin ja korjailtiin. Itse tykkään kovasti noista punaisista kiekuroista sekä siitä miten nuo viivat "häivyttyvät".

Maanantaina minulla (ja Jamilla sunnuntaina) alkaa jälleen uusi - mutta toisaalta myös viimeinen - työssäoppiminen. Itse menen Lutakon Leidiin ja Jami Albaan. Viisi viikkoa ja sitten olisi valmistujaisjuhlat! :) Huii aika viilettää! Tämä postaus jää nyt pikkuisen lyhyeksi, täytyy lähteä käymään kaupungilla ja jatkaa muuttohulinan hoitamista :) Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!!