Valmistujaiskuvat

Tässä nämä kuvat viimein ovat! Kyllä se oli niin hankalaa päättää niin monista ihanista kuvista lempparit...Tämmöisiä niistä nyt tuli ja myö ollaan enemmän kuin tyytyväisiä! Tulipas kova hinku päivittää kameran varustuksia...

Oli pakko tulla jakamaan teille näitä kuvia, koitan kirjoitella joku päivä pidempää tekstiä. Nyt väsyttää taas vaihteeksi sen verran ettei tahdo tekstiä irrota. Näkymisiin siis! :) 

Attilamattilakattila!!

Käytiin vierailemassa Attilan sijaiskodissa sunnuntaina, kun juhannusta Saarijärvellä vietettiin. Ajelimme syvemmälle metsään vanhempien sekä Jamin ja Hannelen voimin. Navigaattori kuljetti meitä aivan minne sattuu ja sitten ihmeteltiinkin, että mitenkäs se kotimatka ei tuntunutkaan niin järkyttävän pitkältä? Perille kuitenkin päästiin ja talon rempseä isältä johdatti meidät pirttinsä uumeniin, mistä nimellä huudettaessa Attila vastasi heti miukunallaan. Kyllä olikin ollut ikävä. Se kissa on pysynyt aivan samanlaisena hössöntössönä kuin ennenkin. Photogeeninen, juttelevainen ja komea kuin mikä. Attila olla möllötti sylissä itseään pesten ja pinkoi ympäri pihaa isännän spanielin kanssa. Välillä otettiin hörppyjä suihkulähteestä ja seuraavaksi kerjättiin lisää rapsutuksia. Kivien perässä pomppiminen nappasi yhä, kuten myös vaanimisleikit. 

Koko kissalle ei varsinaisesti ollut tullut, mutta mitä isännän puheista oli uskominen, Attila vetää grillimakkaroista jauhelihapihveihin aivan kaiken ja kuulemma syö joka päivä 20% omasta painostaan. Ihme ruokaimuri! Kaiken maailman elukoita kissa myös kantaa rappusille, mutta ei päädy niitä kuitenkaan syömään. Sen sijaan Attila tepastelee sisälle ja pyytää kovaan ääneen palkkiota metsästys tuotostaan.

Ja nyt ennenkuin kukaan alkaa kyseinalaistamaan sitä, miten kissojamme pidämme, älkäähän aloittako, kun ette tiedä perheemme järjestelyistä mitään. Kissat voivat enemmän kuin hyvin ja se on tärkeintä kaikista :)

Terveisiä Kreetalta ! PALJON kuvia, huh

Nyt on reissusta kotiuduttu ja huhhuh kylläpäs se kotimatka ottikin koville! Melkein 14 tuntia matkustamista jatkuvan nälän ja vessahädän kanssa ei ollut mikään ihan mukavin kokemus, mutta nyt ollaan kotona! Ylempänä olevat kuvat on otettu ensimmäisten päivien ajalta, jolloin Kreetalla vallitsi melko tuulinen ja harmaa, sekä sateinen ja ukkostava sää. Ekat päivät menivät siis melko lailla hotellin läheisyydessä viettäen. Uskaltauduimme kuitenkin tipsuttelemaan mukulakiviselle rannalle ja Jami rakastui mereen heti ensi silmäyksellä. Miestä ei meinannut saada aaltojen kynnykseltä pois ollenkaan! 

Hotellin aamupalat olivat aina aamun kohokohtia. Oli erilaisia leipiä, hedelmiä, tuoremehuja, kakkuja ja leivoksia. Sekä tietenkin luottoruuat; pekonit, munakkaat, pitsapalat sekä pavut odottivat joka aamu ottajaansa. Melkein jokaisena aamuna pyörimme mahat täynnä altaalle loikoilemaan siksi aikaa, kun huoneemme siivottiin. Jami jaksoi makoilla kokonaisuudessaan enemmän auringossa kuin minä, sillä itselle iski pienen pieni nuhan poikanen, eikä kuumassa makoilu ollut ihan se juttu. Siitäkin onneksi selvittiin!

Torstaina lähdimme aikaisin aamulla kohti Elafonisseja bussilla. Matka kesti muutaman tunnin ja siihen sisältyi runsaasti serpentiiniteitä sekä kauniita maisemia. Jami ei suostunut istumaan ikkunapaikalla siinä pelossa, että pian oltaisiin rotkon pohjalla. Kyllähän se välillä oli aika hurjaa kun kuski mennä hurautteli melko lujaakin vauhtia yksikaistaista tietä pitkin tiukkiin kurveihin. Välillä vastaan tuli autoja ja sitten mietittiin että kuka väistää ja minne suuntaan.

Matkan varrella pysähdyttiin pienen ruokapaikan edustalle ja siinä samalla oli mahdollisuus käydä kurkistamassa 300 rappusen päässä olevaan tippukiviluolaan. Siellä oli pieni kappeli ja jotenkin tosi mystinen tunnelma ikonineen ja kynttilöineen. Luolaa ihailtuamme kävimme haukkaamassa välipalaa ja sitten matka jatkuikin kohti Elafonisseja. Paikan päällä oli yhtä upeaa kuin viime vierailullakin; kristallin kirkasta vettä, loputtomasti aurinkoa ja lämmintä vettä. Tosin merivesi ei ollut ihan niin lämmintä, että siellä olisi viihtynyt kovinkaan kauaa. Pulahdimme katselamaan kaloja ja loppuaika menikin rannalla vaellellessa. Rannan yli pyyhki sen verran kova tuuli, ettei makoilusta olisi tullut yhtään mitään. Kävelimme rannan päästä päähän, ihailimme jalkoihin kerääntyviä pikkukaloja, otimme kuvia ja nautimme varpaita lämmittävästä silkkisestä hiekasta.
Kun koitti bussille paluun aika, huomasimme ikäväksi yllätyksesemme, että olimme molemmat polttaneet hartian seutumme todella pahasti. Sitä kipua ei voi sanoin kuvailla, aivan järkyttävää. Bussimatka tuntui todella tuskalliselta (Jamille varsinkin, hän joutui pukemaan päälleen t-paidan.. auts) ja älyttömän pitkältä. Hotellilla seuraavat päivät valuivatkin after-sun voiteita lotratessa ja kitistessä kipujen kanssa. Ulos ei tehnyt mieli kyllä lähteä, ellei ollut aivan pakko, sillä kaikki lämmin tuntui todella ikävältä. Hotellihuoneessa tuulettimet olivat täysillä ja aloe vera geelit kovassa käytössä. Nukkuminen oli aika vaikeaa, kun mikään asento ei tuntunut mitenkään hyvältä...

Kaiken kaikkiaan nautimme kyllä lomasta ja saatiin pattereita latailtua :) Kirjoittelin tätä kahdessa osassa, kun minun tietokoneessa on pahasti jotain vialla, eikä tämä aina oikein suostu toimimaan. Mulla on muutamia postauksia luonnoksina, joten jee sisältöä on  kyllä tulossa! :)

Pyrähdys lämpöön

Huomenna suuntaamme junalla Helsinkiin, yövymme Jamin veljen nurkissa ja sunnuntai-aamua täytyykin vääntäytyä lentokentälle aamu neljäksi. Yhtään ei tunnu siltä, että olisimme lähdössä Haniaan nauttimaan lämmöstä ja rentoutumaan. Johtuukohan se tästä Suomessa vallitsevasta masentavasta säästä vai häh? Laukut on jo melkein pakattu ja tänään käytiin vielä ostamassa after sun- voidetta sekä Jamille aurinkolasit. En tule päivittämään blogia reissun aikana, sillä en jaksa raahata tietokonetta mukanani. Kamera tulee olemaan kuitenkin kovassa käytössä ja tulette varmasti saamaan kuvia reissulta jahka sieltä palaamme ensi viikon sunnuntaina! Myös valmistujaiskuvia on tulossa piakkoin, kun saamme tiedostot omalle koneelleni :)

Kuka muu on käynyt muuten täällä samaisessa hotellissa? Kyseessä on siis Maleme Imperial Hotel ja on yksi suomalaisten suosikkikohteista Kreetalla. Olen itse käynyt tuolla viimeksi vuonna 2011 ja rakastuin paikkaan aivan täysin. Saas nähä muistaako Paraskakiksen (Paraskaikista) veljekset  vielä meikäläisen (tuskin, heh) ! Toivottavasti tällä reissulla mukaan tarttuisi hieman rusketustakin !