Mielenrauhaa

NYSSE O OHITTE JÄTKÄT.

Kauan sitä jännitettiin, tänään sekoiltiin ja siitä sitten lopulta selvittiinkin! Mahtava fiilis ajatella kyseistä eventtiä menneessä aikamuodossa. Jännitys ei ollut kyllä turhaa, ehei sentään. Tekemistä oli aivan liikaa ja mun ajoitus meni ihan reisille.
Sain työkseni broilerivartaan, tomaattikastikkeen, haudutetut kasvikset, duschess- perunan sekä jälkkäriksi puolukkavanukkaan, marjamelban (oli valmiina koristeluun) sekä omenamuffinin. Aloitettiin suunnitelman tekemisellä, johon käytettiin 30 minuuttia. Yritin parhaani mukaan muistella suurpiirteittäin ohjeita ja kirjoittaa itselleni hyviä muistiniksejä ylös, mulla kun on tapana harrastaa black outteja ja panikointia tuommosissa tilanteissa. Suunnittelun jälkeen kipiteltiin keittiöön ja kerättiin työpisteille kipot ja kupit, työlaudat, veitset, bioastiat, astiakorit ja sun muut tarvittavat hököttimet. Ja kun annettiin lupa, sai alkaa hamstraamaan omalle työtilalle myös ruoka-aineksia. Kaikki aloittivat välittömästi vanukkaan (bavarois) tekemisestä, koska siinä menisi yksinkertaisesti kauiten.
Samaan aikaan puolukkamelban kanssa tehtiin omenamuffineille siirappi, johon tuli konjakkia, kanelitanko sekä sokeria. Molemmat heitettiin jäähyyn ja alettiin kokoamaan vanukkaalle soosia sekä muffineille taikinaa. Itselläni meni vanukkaiden kanssa ihan reisille eka versio, kun unohdin kuumentaa vanilijamaidon ja sokerimunavaahdon 85- asteeseen, jolloin keltuainen olisi saostanut koko homman. Paniikissa ja turhautuneena aloitin koko vanukkaan alusta. Siinä kohtaa mulla meni ajoitus ihan päin mäntyjä ja tiesin, että olisin yksi viimeisimmistä esillelaittajista.

Kolhauksesta selvittyäni ja vanukkaat jäähyyn saatuani jatkoin muffinit loppuun. Sain laitettua taikinan muotteihin ja muotit pellillä jäähyyn odottamaan paistoa. Seuraavaksi aloitin tomaattikastikkeen teon, perunoiden keiton ja kasvisten kypsennyksen. Tein virheen kasujen kohdalla ja keitin ne vain vedessä, jolloin ne tottakai menivät yli ja niistä tuli värittömiä, mauttomia ja rakeisia (varsinkin kukkakaali hajosi lautaselle - ah). Tosin aika oli melko kortilla, enkä ehtinyt (tiedän, kuulostaa laiskalta) heittää niitä uuniin ja ottaa kunnon väriä pannulla.
Perunoiden kanssa kaikki meni hyvin ja muussasin ne perinteisesti käsin toimivalla muussaimella. Sekaan heitin sulan voin sekä kananmunan ja massa oli täten valmis pursotettavaksi. Suolaa olisi saanut olla rutkasti enemmän. Uunissa ne ottivat kuitenkin kauniin värin - tosin hieman toispuoleisesti.
Vartaiden kanssa meni ihan OK, otin värin pannulla ja heitin uuniin kypsymään loppuun. Niistä tuli ihan meheviä, makua olisi saanut olla enemmän. Tomaattikastike ei sopinut kanan kanssa terävyytensä takia kovin hyvin, unohdin laittaa sokeria, mikä olisi korostanut tomaatin makeutta. Äh, pienistä asioista kiinni.




Arvioinnissa oltiin opettajien kanssa aika lailla samoilla aaltopituuksilla, että missä meni vikaan, mikä oli hyvää ja missä on parannettavaa. Yllätyksekseni he tykkäsivät kovasti tuosta mun jälkkäristä, josta olin vaan yrittänyt päästä äkkiä eroon muiden töiden alta.
Vanukas oli voimakkaan värinen, kirpeä ja raikas maultaan. Lautasella oli punainen melbakäyrä, jonka toisessa päässä omenamuffini. Muffinissa oli paksut ja rapeat reunat, sisusta oli kostea ja mehevä. Yllätyin itse kyllä, miten hyvin jälkkäri onnistui ._. Paremmin kuin pääruoka.
Pisteytys oli pääruoasta 3-3,5 /5 ja jälkkäristä 4,5 /5. Kokonaisuuspisteet oli jotain nelosen luokkaa vitosesta. Suhteellisen tyytyväinen olen kaikkeen tuohon sekoiluun nähden, herrajumala sentäs. Olin ihan valmis ryssimään kaiken ja tyytymään paskaan numeroon :D onneksi se on ohi ja sain hyvää palautetta. Huhhuh. Tästä on hyvä jatkaa.

Käytiin illalla Jamin kanssa kävelyllä lähimaastossa. Otin vähän kesäisiä kuviakin c:
Nyt väsyttää ja oon onnellinen. Nyt on kynnys ylitetty ja ei muuta kun kesälomaa odottamaan! :)