lauantai 11. lokakuuta 2014

Peliarvostelua: Middle Earth: Shadow of Mordor

Tämä kirjoitus kyseisestä pelistä on täysin omaa mielipidettäni ja niin edelleen. Kuvat on Googlesta, koska minulla ei pelistä kyllä kuvan kuvaa ole. Yritän jonkinmoista arvostelun tynkää saada aikaiseksi samalla kun leipasen tässä pullaa. Noniin.

Huom tämä saattaa sisältää puutteellista hölötystä, sillä en ole pelannut peliä läpi, enkä ole mikään pro kirjoittamaan arvosteluja. Anteeksi ja kiitos.

Uunituoreesta pelistä on siis kyse. Itse kuulin tästä upeudesta vasta vajaa viikkoa ennen pelin julkaisua ja se oli kyllä rakkautta ensi silmäyksellä - ainakin siltä se tuntui. Käytiin ennakkotilaamassa peli läheisimmästä GameStopista - PS4:lle - ja julkaisupäivänä kipiteltiin sitä peliä sitten noutamaan. Sain kunnian kokeilla örkintapposimulaattoria ensin, vaikka Jami oli revetä innostuksesta viereisellä sohvanistuimella. Sormet hikoillen yritin saada jotain tolkkua ensimmäisen vartin sisään tulvinneista tutoriaaleista, erilaisista karttamerkinnöistä, näppäinyhdistelmistä, runeista (ei mitään hajua mitä ne on - edelleenkään), skillikartoista ja vaikka mistä. Ehdin jo ehkä hieman turhautuakin, sillä halusin vain pelaamaan - kokemaan tämän uutuuden hienoudet ja näkemään fantastiset grafiikat.



Noh, grafiikat ja itse pelaaminen ei todellakaan tuottanut pettymystä. Pelin päähenkilö - Talion - kokee heti alussa traagisia momentteja, hänen menettäessään poikansa ja vaimonsa Sauronin kätyrille, Black Handille. Kyseistä mustakättä jahdataankin sitten koko loppu peli (ainakin ilmeisesti, sillä itse en ole edes kymmentä prosenttia tästä pelistä ehtinyt pelaamaan, sori jos syötän teille jotain pajunköyttä, ei ole tarkoitus tietenkään). Myös Talion taitaa menettää henkensä heti pelin alussa, mutta Black Handin paikalle kutsuttu vanha elf- henki Celebrimbor sineitöidään - ilmeisesti vahingossa ? - Talionin kanssa yhteen. Kaksikko on jumissa toistensa kanssa, eikä Celebrimbor muista tässä vaiheessa edes omaa nimeään. Pelin myötä kerätään muistoja, joiden seurauksena mystiselle kuolemattomalle hengelle selviää juttua jos jonkinmoista. Talionille kiinni liimattu toveri tuo tullessaan monia käteviä lisätaitoja, jotka helpottavat mm. vihollisten löytämistä, kuulustelua, liikkumista ja taistelua itsessään. Molemmilla on kuitenkin sama päämäärä: tappaa se joka on tämän oudon tapahtuman takana.

Grafiikat ovat tässä pelissä kuin karkkia sokerihirmuille. Ne on vaan niin pirun selkeät, yksityiskohtaiset sekä vaan niin upeat. Pelaamaan pääsee melkein kaikissa vuodenajoissa sekä päivällä, illalla ja yöllä. Liikkuminen ei ole mikään rajoitettu juttu tämän pelin kanssa, ja melkeinpä jokaiseen rakennelmaan pääsee helposti kapuamaan kuin apina. Jami on valittanut kiipeilyominaisuuden jonkinasteisista puutoksista, mutta itse en ole huomannut yhtään mitään. Itselleni enemmän ongelmia tuottavat nimenomaan taistelutilanteet ja caragor - elukoilla ratsastelu... se vasta turhauttavaa onkin. Ihan kuin talvirengattomalla autolla ajaisi.
Sniikkaaminen pelissä on mielestäni huippukivaa. Tyhmät ja ajoittain kömpelöt urukit eivät huomaa eteenpäin möyrivää Talionia heti, vaikka aivan nokan alta viuhahtaisi. Selkään on helppo kiivetä ja päitä lentää tuon tuosta ja puukko viiltää kurkkuja auki minkä ehtii. Vaikka sniikkikilleistä kuuluu melkoisia rääkäyksiä ja mätkähdyksiä vähän väliä, eivät toiset urukit niistä näytä välittävän. Puskissa piileskely on keskellä taistelutilannetta on täysin turhaa, sillä varsinkin verenhimoiset urukibossit seuraavat autuaasti keltainen kolmio päälaellaan puskien läpi vaikka jyrkänteeltä alas. Seuraavaksi karjutaankin rangerin löytymistä ja on aika pinkoa uudestaan pakoon - tai pistää rytisemään. Bossien perässä kulkee yleensä reippaankokoinen lauma orceja, jotka haluavat piestä Talionista niin sanotusti paskat pihalle siinä toivossa, että pääsisivät nauttimaan ylempiarvoisten elämästä. Yleensä bossit käyvät sen verran aggressiivisesti kimppuun, että sivumiehet  jäävät nimensämuokaisesti seisoskelemaan sivuun, sillä aikaa kun heidän pomonsa joko heittää veivinsä tai surmaa Talionin armotta.
Ja johan sitä luulisi että maassa perässä juoksevilta örkeiltä pääsisi pakoon kiipeämällä lähimmälle rappeutuneelle seinustalle, niin väärin meni. Sen jälkeen lentelevät kirveet, keihäät ja jousiampujat tähtäävät päähäsi nuolilla minkä kerkeävät. Ja se ei kyllä ole mikään mukava homma sitten.


Pelissä liikkuminen muistuttaa paljolti Assassin's Creediä sekä Batman: Arkham Cityä. Näin monet ovat sanoneet. Itse en ole Batmania pelannut, mutta samankaltaisuuksia AC' pelien kanssa löytyy jonnin verran, varsinkin kiipeilyssä ja myös taistelussa. Taistelusysteemi on joustava ja sormet saavat juosta näppäimillä tiuhaan tahtiin, ellei halua saada selkäänsä jousipyssystä, päähän moukarista ja sapelista kurkkuunsa. Parhaimmillaan kimpussa saattaa olla jopa kymmeniä orc- öttiäisiä ja se ei kyllä ole mikään helppo tilanne, ainakaan pelin alussa, kun health- palkki on pelkkä tynkä ja itse on ihan pihalla pelin toiminnasta.
Väistöliikkeiden teko onnistuu jos oma ajoitus on kunnossa ja on hereillä pelin menosta. Joskus kolmionäppäimen hakkaaminen, sen välkkyessä iskevän vihollisen päällä, ei tee tuon taivaallista ja kirves uppoa selkärankaan ränkkäämisestä huolimatta. Siinä tilanteessa toivoisi jonkun tuomarin viheltävän pelin poikki ja heittävän porukkaa jäähyaitioon. Mutta toisaalta olen itse niin surkea pelaamaan tätä kyseistä peliä, että hermo menee vähemmästäkin. Se joka osaa pelata, varmasti nauttii tästä hieman enemmän kuin minä tällä hetkellä.

Tekemistä pelissä riittää parantavien kasvien keräämisestä warlordien luokse vievän tien löytämiseen. Erilaisten urukien kuulustelu auttaa pääsemään ylempiarvoisten jäljille ja siitä pääsee sitten systemaattisesti listimään niitä mieluisessa järjestyksessä. Lopulta varmaan kohdataan sitten se pääjehu, huh. Kaikkien urukien mättäminen ei kuitenkaan tuo esiin uutta kapteenia, vaan niillä saa aikaan vain lisätietoja esimerkiksi jostain tietystä bossista. Mitä se mahdollisesti pelkää ja mitkä ovat sen vahvuudet. Ei sillä, ihan hyödyllistä sekin. Pelissä pääsee myös muksimaan vasikoita, jotka antavat mielellään informaatiota ylempiarvoisista rumiluksista. Jotkut päättävät myös käyttää Talionia päästäkseen omalla arvoasteikollan ylemmäs, samalla auttamalla yksin työskentelevää rangeria omissa jutuissaan etiäppäin.
Yksi pelin helmiä on randomisoitu läpipeluu. Jokainen peli on erilainen, eikä sama bossi tule ikinä samassa paikassa kahta kertaa vastaan. Tekemäsi valinnat vaikuttavat pelissä myöhemmin ja vaihtoehtoja lopputulokseen on varmasti useita. Paljon vaivaa on nähty, se on kyllä myönnettävä.
Pelin juoni on sinänsä siis melko synkkä, ja verenvuodatusta tulee näkymään enemmän kun laki sallii.


Aina kun jokin uruk saa surmattua Talionin, se nousee arvoasteikossa ylemmäs, joskus uudeksi kapteeniksi ja joskus vaan kohdalle osuu nimetön ylennys. Ihan sama, urukit  näyttävät olevan tyytyväisiä jokaiseen mahdollisuuteen, jolla he pääsevät rapakosta penkereelle. Tapon saaneet urukit saavat myös lisää voimaa ja ovat seuraavalla kerralla hieman vaikeampia päihittää. Ja jos Talion tapaa hänet surmanneen kapteenin uudelleen, jälleennäkeminen tulee varmasti sisältämään solvauksia jos minkälaista.

Minusta pelin juoni on tähän mennessä ollut ihan jees, olen itse niin alussa tuon kanssa, etten ole oikein päässyt vielä kunnolla nauttimaan koko sisällöstä. Jami on jo pelannut 40% ja mitä nyt olen vierestä seurannut, buenolta näyttää. Suosittelen tätä peliä kaikille, jotka ei kyllästy siisteihin tappoviimeistelyihin, apinointiin, pedoilla ratsasteluun ja bossien turpaanvetämiseen! Tätä kun jaksaa hakata niin on aika velho taktikoinnin kanssa. 

Jos jokin pelistä jäi mietityttämään, kysy ihmeessä, kyllä minä yritän vastata :D



4 kommenttia:

  1. Toi siun tekstihän sopis ihan lehteen asti ;_; Pitää kyl itekkin ostaa tuo jossain vaiheessa, sen verran hyvältä vaikuttaa. :'D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha no siitä en ole kyllä yhtään varma xD pitäisi hioa kirjoitusasua aika roimasti jos lehteen meinaan päästä.
      Kannattaa ostaa! On kyllä hyvä peli :)

      Poista
  2. Tästä postauksesta oli kyllä huimasti hyötyä, kiitos! :) Jospa oma kulta saisi tuon vaikka joululahjaksi.... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei loistavaa kuulla ettei mennyt ihan penkin alle tämä yritys :D ! Oleppa hyvä ja toivottavasti tämä peli löytää tiensä sitten teikäläisen pukinkonttiin! ^^

      Poista