Mitennii lagaa

... ja tällä aktiivisuudella ansaitsen 25 lukijaa! Ootte iha hassuja :D !
eiva, kiitos kamalasti kun jaksatte roikkua meikäläisen messissä c: ♥

Tosiaan, en oo oikein ehtiny tänne kauheasti loman jälkeen kirjoitella. Suurimmaksi osaksi voin kai sysätä syyn tuon TOPin ja siitä aiheutuvan väsymyksen ja ajanpuutteen niskoille. Että oisoitelkaas niitä keskisormia sinnepäin :Dd No ei vaines.

Mitä on tapahtunut?
Oon siis työharjottelussa koulun toimesta tuolla Kylpylähotelli Summassaaressa Saarijärven ääripäässä, ainakin meiltä katottuna, sillä ajellaan sinne joka kerta semmonen 26 km, eli päiväs tulee roimat 50 kilsaa ajeltua kyläväliä :'D Pyrin käymään töissä samoilla aikatauluilla kuin äet, mutta esimerkiksi juuri tänään ite olin aamuvuorossa 7:30-14:00 ja kun mie lähin niin äiti tuli. Iskä joutu sitten kyyttimään mua kotiin, mutta eikös sekin mokoma joutunu taas lähtemää Ruotsin puolelle kekkuloimaan. Joudutaan siis ajeluttamaan myös meijän pappaa, mikä musta tuntuu taas väärältä. Vaivata nyt iäkästä miestä mun kyyttimisen takia ja tommosee matkaan vielä. Eiheij, tulee jotenki vaivautunu olo, siitä huolimatta, että mummu sano että: kyllä muuten joutaa autolla ajamaan! ... eii, mutta siltikin :/

No mitä mä nyt oon tehny TOPin aikana? 

• Kaikenkarvaisia salaatteja
• Tiskannu käteni ruville ja rakkuloille
• Suorittanut tiskinäytön arvosanalla K3 [fuck yeah].
• Leiponut; piirakoita ja kuivakakkuja
• Tehnyt korppuja
• Siivonnut
• Täyttänyt linjastoa
• Siivonnut vähän lisää
• Laittanu aamiaisia valmiiksi
• Tehny aikasia aamiaisia päkkeihin
• Leikannu pirusti salaattia tietenkin
• Syöny!

Siinä melko tiivistetysti. Ja kyllä tuolla nyt kelpaa olla, ihan siis miten päin vaan, koska työporukka on tosi rento ja semmonen avoin. Minäkin hiirenä siellä aluks vaan hymyilin tiskinurkassa ja yritin söhertää niitä salaatteja. Mut nyt kun tietää vähän missä kaikki tavarat on, tuntee ihmisiä ja osaa jo vähän rutiineja niin toi alkaa maistua tosi hyvältä toi jobi! Vaikka aamuherätykset tekee musta välillä ihan perseeseen ammutun karhun, joka on istunu nokkospuskaa ja saanu tikun tassuunsa, niin silti aina kun pääsen tonne paikan päälle niin jotenki piristyy, varsinkin kun oikeesti löytyy sitä tekemistä :D Semmonen hengailu ja haukottelu sais mut hyppii seinille...

Ja kaiken kirsikkana on se, että mua kehutaan ihan liikaa .__. Ja oon kirjaimellisesti erittäin hämmentyny siitä. Selitin äidille, että mitähä erikoista mä ny oon tehny kun tollee koko aja satelee tähtitarroja tusinoittain rintapieleen. Äiti sitte sano, että kun teen just kaikki hommat mitä annetaan, kysyn vielä lisää hommia, en kattele karvoihin tehtävien laatua (kaivellaanko viemäreitä, karsitaan homehtuneita hedelmiä jne) ja sitte oon vaan kuulemma niin hyvin asennoitunu.
Okei mitä.
Oon ensinnäki aina aamusin niin hitaalla käyvä ihminen, että mulle pittää sitte sannoo kaikki asiat vähintään sen 7 kertaa, ennenku tajuan alkaa tekemään jotain. Jos en saa siltikään ohjeistuksesta selvää, jään seisomaa paikalleni ko tikku paskaan. Näin kauniisti sanottuna. Tiskaaminen on ainoo homma perussalaatin ohella, mitä osaan tehä ilman mitään kummempia lämmittelyjä. Ja silloinkin hyvällä tuurilla sähläilen tuhottomasti.
Toiseks, en kuule persettäkää mitä mulle sanotaa :D Ja se voi olla osasyynä toho etten ymmärrä xD En tiiä surkastaako korville vedetty kokkihattu jotenki mun kuuloaluetta... en tiiä.

Kolmanneks, en  koe ainakaa ite, että tekisin mitään kovinkaa extraordinarya.. 

Mut en mä ota yhtään pahalla, jos hyvää palautetta saan. Kasvaapahan itsetunto ja on hyvällä mielellä pakko lähteä aina töihin, kun justiinsa saa sitä plussaa koko ajan. Tuntuu kyl täs välis, et oon oikeella alalla. En malta oottaa kakkos vuotta ja keittiöö!

Siitä päästänkin navetasta metsään; että voi perkele. Tarjoilujakso.
Nyt osa lukijoista lällättää mulle siellä, mä tiedän sen :Dd Mä en vaan helvetti soikoon haluais sinne yhy. Oon semmone ihmine, joka tykkää vetäytyä enemmä nurkan taakse, kuin tehdä päinvastoin. Kai mä oon omalla tavallani sisäänpäinsulkeutunut... hmm.
Mut enää kaks jaksoa, ja tietenki TOPpi loppuun, niin sitte on eka vuosi ohi! HUMPS. Oon iha ullakolla sinä päivänä ku astutaa ulos vapauteen ja kirmataa kesälomille :Dd ...

Voi että sentäs, aika rientää !

Ja sitten mulla on kauhea ikävä meijä luokkaa. Täällä kotona mulla ei ookko tietokone ja puhelin. Ja koska asun jumalan selän takana, en kovin usein pääse kylillä hyrräämään ja töiden takia en voi lähteä Jykiinkää. ON SE VAIKEETA. Ja sitten! Jos mulla on vapaata, oon helvetin itsekäs ja laiska, enkä jaksa liikkua edes varpaan vertaa. Helppo elämä ((((:

Nyt multa loppu kirjotusideat! Kaput. Näin siinä käy joskus :'D Huomenna mulla on vielä kahdeksasta neljään ja sitte ti-ke vapaata. Oi kyllä. Keskellä viikkoa, nam nam.

Nyt poistun bloggerista, tässä teille lukemista :D Kommentoikaa toki jos haluatte, että teen jonkun erilaisen postauksen tai on jotain kysyttävää :) !

Hejsan, until we meet again!