Vietiin vanha matto tuohon Fidan lähetystorille, kun piti nopiaan päästä eroon. Pesin tuon lattian kolmeen kertaan ja joka kerralla vesi oli yhtä paskaista kuin alla kuvassa... Ihan pinttynyt, hyh.
Sohvan alta löytyi läjä kissaneluja, mikä oli suuri yllätys noille naperoille.
Sohvan alta löytyi läjä kissaneluja, mikä oli suuri yllätys noille naperoille.
Ai sinnekkö ne meni? Oho...
Sitten silittelin vähän tyynyliinoja, kun äiti oli ostanut meille hetki sitten uudenkarhean silitysraudan :) Ossilla on tuon maton nauha kaulassa kauniina rusettina, eipä näyttänyt paljoa haittaavan :D
Niin! Meille on siis tulossa uusi sohva tällä viikolla. Tänään illalla pitäisi saapua vihreä säkkituoli ja kenkäteline. En malta oottaa että saa noi kengät ylös tuosta lattialta. Kissat heittää aina kaikki hiekat postasta niiden päälle ja sisälle ja urgh.
Jami soitti kierrätyskeskukseen tuosta vanhasta sohvasta, kun se pitäisi tietenkin saada alta pois, suhteellisen nopeasti. No nopeaa ratkaisua ei ollut kyllä siellä päässä tarjolla. Tuo massiivinen möhkäle tullaan noutamaan vasta 3 viikon kuluttua tiistaina! Ei jumalauta sanon minä :'D Yritettiin hätäkeinona etsiskellä tästä taloyhtiöstä niitä häkkivarastoja, mutta ei mitään tietoa missä ne sijaitsee. Sinne olisi ihan jees tunkea tuo sohva sen uuden alta pois... mutta se onkin sitten hauska juttu, löytyykö koko tilaa mistään ollenkaan...
Niin! Meille on siis tulossa uusi sohva tällä viikolla. Tänään illalla pitäisi saapua vihreä säkkituoli ja kenkäteline. En malta oottaa että saa noi kengät ylös tuosta lattialta. Kissat heittää aina kaikki hiekat postasta niiden päälle ja sisälle ja urgh.
Jami soitti kierrätyskeskukseen tuosta vanhasta sohvasta, kun se pitäisi tietenkin saada alta pois, suhteellisen nopeasti. No nopeaa ratkaisua ei ollut kyllä siellä päässä tarjolla. Tuo massiivinen möhkäle tullaan noutamaan vasta 3 viikon kuluttua tiistaina! Ei jumalauta sanon minä :'D Yritettiin hätäkeinona etsiskellä tästä taloyhtiöstä niitä häkkivarastoja, mutta ei mitään tietoa missä ne sijaitsee. Sinne olisi ihan jees tunkea tuo sohva sen uuden alta pois... mutta se onkin sitten hauska juttu, löytyykö koko tilaa mistään ollenkaan...
Huomenna suunnataan aamusta heti oman ja originaallisen luokan kanssa kohti Lahtea kattelemaan niitä Taitaja- kisoja! Tulee kiva päivä ja varmaan käydään sitten luokan kanssa syömässäkin jossain :) Katsotaan jos näkisin Hanneleakin, jos aikataulut vaan passaa :D !
Osti muuten uudet kengätkin tässä hetki sitten.
Tuommoiset Niken nilkkakorkuiset poikien tennarit. Mulla pitää olla noissa kengissä aina tarpeeksi pohjaa ja tilaa tukipohjallisille, kun lättäjalkojen edustaja olen (y). Sen takia mulle ei käy Converset tai normit ohutpohjaset kangaskengät, kun jalat puutuu ja kipeytyy, eikä ne tue yhtään. Consseissa lisäksi jalat jäätyy ja kylmähikoilee alta aikayksikön.
Sain lättäjalkojenkin takia kärsiä ihan tajuttoman kauan. Eka oli polvet virheasennossa, kävelin kuin kettu konsanaan. Sitten sain polvituet polvilumpioiden asentoa korjaamaan. Sen jälkeen alko lähtemään nilkat alta ja vihlomaan ihan helvetisti. Lopulta vaikeutu käveleminen = nilkutin ympäriinsä. Ei muuta ko Harjavaltaan pikkututkimuksiin, kun terkkarit väitti vielä kasillakin (kun meikäläisen pituuskasvu oli jo mennyt ohi), että kasvusta se johtuu!
Siellä sitten selvis, että vasemmassa nilkassa on virheasento, kuten myös oikeassakin, mutta vähän pahempi. Koipia oli kattomassa kolme lääkäriä (joista yks ylilääkäri, hui), sairaanhoitaja ja joku erikoiskenkien spesialisti blaa-blöö.
Ne kokoontu mun kinttujen ympärille ko makasin tutkimuspöydällä ja mutisivat siinä, osotellen mun varpaita ja nilkkoja, niitä väännellen ja taivutellen. Oli se kummallinen tilanne :D Sitten se ylilääkäri puhu itekseen johonkin nauhuriin ja mulle painatettiin muotit niihin pohjallisiin. Noin kymmenessä minuutissa oltiin saatu selville kaikki, mistä kärsin monia vuosia. Hmph, perkele. On se kummallista miten asiantuntemuksen taso nousee kun pikkasen vaihtaa maisemaa...
Siellä sitten selvis, että vasemmassa nilkassa on virheasento, kuten myös oikeassakin, mutta vähän pahempi. Koipia oli kattomassa kolme lääkäriä (joista yks ylilääkäri, hui), sairaanhoitaja ja joku erikoiskenkien spesialisti blaa-blöö.
Ne kokoontu mun kinttujen ympärille ko makasin tutkimuspöydällä ja mutisivat siinä, osotellen mun varpaita ja nilkkoja, niitä väännellen ja taivutellen. Oli se kummallinen tilanne :D Sitten se ylilääkäri puhu itekseen johonkin nauhuriin ja mulle painatettiin muotit niihin pohjallisiin. Noin kymmenessä minuutissa oltiin saatu selville kaikki, mistä kärsin monia vuosia. Hmph, perkele. On se kummallista miten asiantuntemuksen taso nousee kun pikkasen vaihtaa maisemaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti