Weekendsejä

 

 Heissan alla !

Kotosalla tuli taas käytyä eilen ja tänään tulin sitten parturin kautta Jyväskylään :) Mää lähdin perjantaina ihan päättömästi vaan kotiin ja pommitin äitiä viesteillä, että tuutko hakemaan, onko ok että tuun tällä ja tällä bussilla siihen aikaan jne, mutta mitään vastausta ei kuulunut. Onneks iskä oli kuitenkin kotona, joten pääsin onnellisesti perille. Äiti oli tietenkin töissä.
Noh, illalla kun äiti tuli kotiin, ei hän edes tiennyt että olin ollut aikeissa saapua kotiin. Olin vaan itse automaattisesti olettanut, että tuun kotiin, kun siitä oltiin viikon alussa vaihdettu sananen jos toinenkin. Joten sitä parturiaikaa ei myöskään oltu varattu. Ehdin jo tuskastua; ei jumalauta tällä letillä jaksa liehua enää päivääkään...
Noh iskä soitti ihanana tänään aamulla parturiin ja pääsin kuin pääsinkin sitten operoitavaksi. Vartin sisään oli uusi, ihanan lyhyt malli valmis ja siitä sitten suuntasin K-markettiin. Nälkä.
Ostin pienen muovirasian salaattia (makso jumaliste yli 4€. huhhuh), paketillisen kertakäyttöhaarukoita (koska en tietenkään ollut varautunut salaatin ostoon) ja minttusuklaarusinoita! Istuin auringossa bussiasemalla kaikessa rauhassa, syöpöttelin ja odotin linkkiä saapuvaksi. Aivan ihana ilma ulkona! Suunnilleen tuntia myöhemmin olinkin jo kotona, ah uh c:
Mutta palataas vielä sinne Saarijärvelle.

 

Ulkoilutin Roomeota hetken ilman valjaita. Herra ei oo niihin ikinä tottunut (vaikka tätä rotua ei missään nimessä saisi ulkoiluttaa ilman valjastusta, Roomeo pysyy kaikkia luuloja vastaan tasan tarkkaan siellä missä pitääkin), eikä niihin liity traumoja tms, mutta se ei vaan kertakaikkiaan tykkää niistä yhtään. Juoksee matalana karkuun kun otan mokomat riekaleet esille.. sama meno jatkuu  ulkona ja kissa suorastaan vetää hihnasta, sinkoilee sinne tänne ja haluaa vaan nopeasti pois ulkoa. Mutta heti kun valjaat ottaa pois, Roomeo seisoo suorilla jaloilla, häntä pystyssä, kehrää ja juttelee. Keikailee sille puhuttaessa ja syö innoissaan maasta pilkottavaa heinää. Ei lähde pihasta ja jos herra meinaa karkailla, riittää sen estämiseen äänikomento ja toruminen. Niin helppo käsitellä, ettei mitään rajaa :)

 

Karkailusta puheenollen, Roomeo on aikamoinen houdini. Osaa avata häkin ovessa olleet rusetit, tönäistä jäykän oven auki ja pinkoa menemään läheisen kulman taakse. Kerran mietittiin hirveän kauan, että miten se sieltä oikein karkaa, kun oveen tehtiin umpparit, aidassa ei ollut reikää tai muuta vastaavaa, niin syy selvisi vasta kun nähtiin mokoma katti itseteossa.
Se kiipesi ovea pitkin ylös ja pujottautui yläverkon kautta vapauteen. Tämä kun huomattiin, painettiin verkko kiinni lankulla yläparruun. Kyllä loppui karkailu. Naureskeltiin ikkunan takaa, kun Roomeo yritti päällään puskea turhaan lankkua pois. Nyt herra on pysynyt siellä oikein kiltisti. Mielenkiinnolla odotan, mitä se keksii seuraavaksi. Ei ole nimittäin tyhmä tuo otus :D

Rakensin myös pienen lisäkatokset tuohon, ihan vain koska tekemisenpuute. Paikkasin myös katossa ammottaneen verkkoreiän ja punoin nuo verkot yhteen tuoreilla pajunoksilla, koska rautalankaa tai narua ei ollut saatavilla. Ihan hyvin toimi nuo ja nyt ei ainakaan pääse kissa leikkimään trapetsitaiteilijaa!

 

Eipä siellä sitten kummempia. Iskän kanssa saunottiin ja tehtiin pihahommia. Sain vihdoinkin mun meikkipussin takaisin, joka oli siis ollut viikon kotona. Nudena pörräsin koulussa ja oli aika vapauttavaa, varsinkin kun en todellakaan normaalisti liiku minnekään ilman meikkiä. Se tunne, kun sai rauhassa hieroa silmiä ja pyyhkiä poskia ilman että mikään levisi; oi jestas. Nyt kun ihon saisi vielä hyvään kuntoon ja vähän rusketusta naamaan niin en näyttäisi niin kauhean, noh, epätasaiselta.

Hei seuraavassa postauksessa esittelen tämän meijän kämpän! :) Katsotaan millaisen esittelyn saan aikaiseksi...