MYDAY

Tämä taitaakin olla mun ensimmäinen MyDay postaus, huh!

Ja jos ihan totta puhutaan, nää kuvat on nyt tältä päivältä, eli lauantailta kun tolvana unohdin eilen kuvata kokonaan (ei mikään hirveä yllätys sinänsä, eh). No mutta tänään sain aikaiseksi ja tässäpä tätä nyt teille olisi, meikäläisen päivästä pientä turinointia!

Aamu alkoi rattoisasti kun nukuttiin jopa yhdeksään saakka! Sängystä ei tosin päässyt ylös vielä seuraavaan tuntiin, olihan sentään vihdoin semmonen letkeä viikonloppu, eikä tarttenut lähteä yhtään minnekään. Sänky jäi aamutoimien ajaksi petaamatta suurimmaksi osaksi laiskuuden takia (hups). Jääkaapin ammottaessa tyhjyyttään aamupala tuppasi jäämään hieman vaisuksi: ruisleipää, lauantaimakkaraa ja paprikaa kera laimean kaakaon (jauho loppui :c). Onneksi kokonaisuuden niputti täydellisesti täysverilänkkäri-sarja Hell On Wheels (kannattaa katsoa jos takkutukkaiset cowboyt ja nätskät heppaset kiinnostaa). Siinä meni pitkälti aamun puolisko, kunnes jaksettiin nostaa pehvamme ylös sohvalta ja keksiä jotain muuta tekemistä. Jami tosin liimautui takamukselleen hieman pidemmäksi aikaa, sillä uusi hankinta: Tales Of Xillia 2, oli nyt in.
Lähdin siis etsimään tekemistä itselleni yksikseni.

Pyykkäyksen lomassa iskin kynteni tuohon meidän harvinaisen rasittavaan ja köyhään vaatekaappiin. Kesä oli nyt ohi ja oli aika karsia kevyet vaatteet talvijemmaan. Lisäksi tuli pakottava tarve karsia tarpeettomia kamppeita pois, sillä kirpputorille ne löytäisivät tiensä vielä tänä syksynä. Jamin puoleen en koskenut harvennuksen merkeissä, sillä miekkonen ei ehtinyt messiin tuomaroimaan, mitä pidettiin ja mitä ei. Tyydyin siis omiin vaatteisiini.
Kyllähän sieltä muutama vähälle käytölle jäänyt paksumpi paita lähti kirpparipussiin pitkien housujen muutaman paidan kanssa. Alla olevassa kuvassa kyseiset vaatetukset.
Samalla järjestin ja viikkasin kaapin sisällön uudelleen. Jospa se hetken taas pysyisi järjestyksessä !

 

Aamupalan jälkeen kirjoittelin kauppalistaa, tiskasin tiskejä ja kuuntelin musiikkia. Laittauduin valmiiksi ja sitten jonkin ajan kuluttua hypättiinkin jo ulkoilmaan, pyörien selkään ja lähdettiin kurvailemaan tietämme Kuokkalan puolelle. Inhoan sinne pyöräilyä, sillä se on pelkkää ylämäkeä meno- ja tulomatkalla. Ja nyt matka tuntui pidemmältä, kun tuttu matka olikin vaihtunut ihan johonkin muuhun. Ikäväkseni matkalle tuli entistä enemmän mäkiä... loivia semmoisia. Hyi.
Päästiin perille juuri ennenkuin alkoi satamaan. Oli jännä astella tyhjillään olevaan kolmioon, joka tuoksui erilaisille pesuaineille. Puhtaus tuoksui.
Huoneet ammottivat tyhjyyttään ja valkeat seinät näyttivät kalpeilta, valjun valon paistaessa pilvien lomasta, ikkunoista sisälle. Aloin jo leikkimään ajatuksella, miltä meidän omat kalusteet olisivat kyseisessä kämpässä näyttäneet. Siinä samassa itselle iski jälleen kamala muuttohinku. Tämmöiseen suureen kolmion köpöttelyn jälkeen tuo meidän oma donitsikaksio tuntuu ihan puolikkaalta yksiöltä...
Onneksi ensi kuussa saadaan jo laittaa hakemusta menemään! Ah !

Jamin äiti pyysi minua aloittamaan keittiön yläkaappien kuurauksen. Tein töitä käskettyä ja sain apinoida oikein kunnolla pituuteni kanssa, jotta sain viimeisetkin pölyhiukkaset kerättyä mukaani. Jami sai puhdistaa uunin ja katon rajassa olleet listat. Sen enempää emme siellä oikeastaan tehneet.
Se ainakin tuli todettua, että edelliset asukkaat eivät todellakaan olleet panostaneet siivoukseen piirun vertaa... ja kuka nyt haluaa siivota kaksi kämppää muuton yhteydessä? Epäilen, että kovin moni ei kättään nostaisi.

 

Siivoamisen lomassa iski tietenkin nälkä. Suuntasimme Jamin kanssa pyörillä läheiseen kebab-pizzeriaan ja otimme mukaamme kolme kebabbia. Harvoin minä tämmöistä sapuskaa syön, mutta minkäs teet kun eväitä ei ole ja nälkä on suuri! Menimme Jamin äidin vanhaan asuntoon syömään, jonka jälkeen lähdimme kohti kauppaa pitkän kauppalistan kera.
Ja eihän ne ruuat maksaneetkaan sitten kun 27,90 ja alennus-setelin kanssa 22€. Eikä jääkaappi täyttynyt tippaakaan, kun ostokset ladottiin paikoilleen. Jumaliste, kun osaa olla ruoka kallista. Kohta pitää järsiä omia kenkiä tai kynsiä, kun ei ole ruokaan rahaa!

 

 

Kotosalla vaihdoin rennommat vaatteet päälle ja istahdin hetkeksi Jamin seuraksi sohvalle kaakaomukin (mukissa entisen heppani kuva c: ) kanssa, kun tämä pelaili jälleen uutta peliään. Selasin suurimmaksi osaksi Tumbrlia, minne olen löytänyt tieni tässä vajaa viikko sitten. Mielenkiintoinen sivusto, etten sanoisi. Olen kyllä aivan pihalla, miten siellä tehdään ja mitä, mutta ehkä siperia opettaa.

Istahdin myös koneelle jossain vaiheessa ja aloitin normaalin, jokapäiväisen selailun. Kuuntelin ehdottomasti ensimmäisenä Hell On Wheelsin soundtrackeja, sillä tuo kyseinen sarja on koko ajan kielenpäällä. Ei auta, olen koukussa.

Uppouduin myös selailemaan vanhoja kuvia pitkistä hiuksistani ja takaraivooni iski raju katumus, ainakin millisekunniksi. Jotenkin, ehkä jossain ulottuvuudessa haluaisin ne takaisin, mutta taas toisaalta en. En vaan voi uskoa, miten pitkät ne olivat, ennenkuin nyt olen pitänyt lyhyempää mallia melkein toista vuotta päässäni. Aivan järjetöntä. Olen kuitenkin päättänyt kasvattaa polkan takaisin, joten parturiin ei ole hetkeen asiaa. Nyt saa hiukset alkaa rehottaa vain vapaasti! Otsatukka lepäilee otsalla jo melko lupaavasti...

 

Nyt kellot iskevätkin jo lähemmäs yhdeksää (ylempää kelloa lukuunottamatta) ja olisi pikkuhiljaa aika napata jotain iltapalasta... Hell On Wheelsin kera! Sitten pääseekin vielä istumaan koneelle ja ehkä pelailemaan vähän Sims kolmoista c:

Mutta tämmöinen tämä meikäläisen päivä aikalailla oli. Ei mitään kummempaa, ihan normi meininkiä :) 

Kertokaa miten suoriuduin ja halautteko lisää tämmöisiä! Teen kyllä mielelläni, on jännää katsoa, kuinka monta kuvaa muistaa ylipäätään ottaa päivän aikana :D

Kiitos ja kumarrus, herkkuleivät kutsuvat !