Saari.

Saareen tehdyn reissun ansiosta meikäläistä ei ole hetkeen näkynyt blogin puolella. Mutta hei, nyt on kuvia ja ihana viikko takana :) Viimeksi soudettiin vene Selkäsaaren suuntaan 2008 vuonna, joten jo oli aikakin mennä sinne uudelleen! Ja kyllähän se aina sen arvoista on :) Niin rauhallinen ja ihanan melankolinen mesta se on. Valitettavasti unohdin sen pirun videokameran kotiin, joten emme siis saaneet aikaseksi mitään postausta mitenkään. Koitetaan joku kerta uudelleen :) !

Saari oli ihan keskellä Kalmarin selkää, kolmen kilsan soutumatkan takana, tietenkin vasta-aallokkoon. Lokit huusi alati korvan juuressa kilpaa tiirojen kanssa ja airot nitisi kun viimeistä päivää. Aurinko ei ihan suostunut paistamaan, mutta sadekaan ei uskaltautunut tiputtautumaan pilvien reunoilta. Harmaata.
Rannalta sai hetken tiirailla sopivaa aukkoa veneelle ja sinne sohiminen vaati muutaman uudelleen yrityksen. Samaan kiveen kolahdettiin ainakin kolmesti. Oikeen varman päälle. Tavarat kiikutettiin suurelle punaiselle hirsituvalle polkua pitkin, jonka alta olivat paljastuneet puiden kiemurtelevat juuret. Rakennuksen seiniä koristivat suuret ikkunat, valkoiset suljettavat puiset luukut ja niissä vihreät salmiakkikuviot. Jämärää etukuistia pitivät pystyssä valkoiseksi maalatut järeät puutolpat. Sisällä tuoksui hirsipuut, vanhat tekstiilit sekä aika.
Purettiin ruokatavarat jääkaappiin ja kannettiin osa vaatteista ja reppujen sisällöstä saunarakennukselle, jossa nukuttiin ne pari yötä. Pienessä huoneessa oli suuri talonpoikaispöytä, tilkkumattoja, nurkkatakka sekä pahasti natiseva puukerrossänky. Siellä tuoksui saunanjälkeinen märkä puu ja vastahakatut klapit kannellisessa koivulaatikossa. Pedattiin leveästä parvesta alempi peti ja tarkastettiin samalla sauna. Se oli ihan samanlainen kuin monta vuotta aiemminkin. Niin perinteinen suomalainen kesäsauna kuin vain saattoi olla. Iso puupesä jossa oli lämminvesitankki, pesuvateja ja vanhaksi menneitä suihkusaippuoita. Tuoksu oli juuri niin saunamainen kuin odottaa saattoi.

Saunarakennuksen ja päärakennuksen välillä oli massiivinen grillikatos, jonne mahtui yli kymmenen ihmistä kylki kylkeen paistamaan makkaraa kivireunuksisen tulipesän ympärille. Tulen ylle kyhätty paisoritilä oli nähnyt jo parhaimmat päivänsä, mutta sinnitteli silti paikoillaan, tosin yksi nurkka maata kohden suunnattuna.
Suuren kallion päällä nökötti myös toinen talonpoikaispöytä penkkeineen. Siellä syötiin aina lettuja ja hilloa, ilta-auringon viimeisten säteiden kurottuessa metsäsiluetin takaa. Ai että. Tällä kertaa ei kuitenkaan istahdettu sinne syömään, vaan vietettiin enemmän aikaamme katoksessa. Kelit jäähtyivät kovasti ja oli melko ilkeää kipittää ulkona tuulitakit ja kahdet housut päällekkäin, että tarkeni. Hyrryr. Joten nuotion ääressä luonnollisesti viihdyimme hieman paremmin.
Nuotion äärellä tehtiin myös kaikki meijän safkat, mikä oli aivan mahtavaa vaihtelua sähköhelloihin sun muihin vermeisiin. Ei muuta kun täytetyt leivät halsterin (alla oleva rautahöskä) väliin ja liekkien lämpöön crispittymään! Tehtiin myös kuhaa ja keitettyjä perunoita, ai että kun oli hyvää!

Aurinko suostu onneks näyttäytymään viimesenä - eli toisena - iltana. Saunottiin myös silloin ja uskaltauduttiin jopa uimaan. Ranta ei ollu mikään paras mahdollinen ja sattumanvaraisia isoja kiviä joutu tuon tuosta varomaan. Itse ryssin niihin kokonaan ja kaaduin päistikkaa veteen. Jami sanoi siinä samassa NOPEt ja meni takasin saunaan :D Sain hänet kuitenkin houkuteltua vielä kokeilemaan ja kohta hytistiin yhdessä kylmästä matalassa rantakivikossa.
Olisin toivonut ehkä pikkuisen lämpöisempää säätä, sillä mun auringonotto-suunnitelmat meni ihan mönkään mokoman 'syysilma'- ilmiön takia. On tämä just tätä suomen suven kesää. Joko-tai tai sitten ei mitenkää. Yrittäisi nyt päättää...

Aina kun lähdettiin soutamaan - varsinkin kun kierrettiin saarta - joku hemmetin urpo lähti samaan aikaan aina moottoriveneellä liikenteeseen, pilaten tietenkin täydellisen hiljaisuuden, jota olisiva koristaneet vain lokkien ja muiden vesilintujen ääntelyt. Tosin eräs käki tuntui kukkuvan aina kun astui ulkoilmaan. Se lintu ei vaan osaa pitää nokkaansa tukossa.
Saatiin osaksemme myös tuntea lokkipariskunnan raivoa, kun soudettiin niiden reviirin lävitse. Ilmeisesti pesintä oli meneillään, sillä komeita syöksyjä ja varoitusääniä viuhui ilmassa kunnes katosimme saaren toiselle puolelle. Reppanat :'D Ihan hädissään kun joku on ohikulkumatkalla.
Meitä seurasi myös todella huono kalaonni. Kokonaisuudessaan saatiin yksi 1,5-2 kg hauki kun lähdettiin käymään hakemassa lisää vaatetta kotoa ja kun virvelöitiin saaren nokkakalliolta, saatiin muutama peukalois-ahven. Mutta auta armias kun iskä pääsi mukaan kalastamaan, kun oltiin jo lähdetty saaresta. Kyllä huomaa, että kun oikean asian kalamies on kyydissä, ei voi olla saamatta kalaa!
Oltiin melkein neljä tuntia auringossa, virvelit heiluen ja uistinta vetäen. Pikkuisen miehet otti ruskeaa väriä käsiinsä ja kinttuihinsa. Itselläni tuli ilkeät shortsirajat ja käsivarret paloi :c Möh

Saatiin reippaasti yli kymmenen ahventa, joista osa päästettiin pois, koska ne oli  niin kamalan pieniä. Mukaan tarttui myös muutamia alimittaisia haukia (jotka myös päästettiin pois), yksi särki, yksi säyne, mikä oli iskällekin suuri yllätys. Ei kuulemma ole pariinkymmeneen vuoteen saanut säynettä virvelillä :D Tos mukava saalis saatiin ja papalle tietenkin lähti fisuista suurin osa. Hän kävi niitä sitten savustamassa - ai että, voin vaan kuvitella miten hyvää oli. Itse laitettiin muutama ahven uuniin bonjour katkarapu- levitteen kera ja itselle maistui ainakin c:

Jami joutui valitettavasti tänään lähtemään työperehdytyksen takia, joten keikun täällä itsekseni sunnuntaihin saakka. Mitenniin tylsää? *Huokaus*

Kokonaisuudessaan reissu saareen oli kannattava. Sään kanssa olisi ollut parempaa toivomista, mutta mehän emme siihen oikeastaan voi vaikuttaa. Oikealla varustuksella pärjää kaikissa olosuhteissa, niin se vaan on :)

Tämmöinen postaus tällä kertaa. Seuraavassa tulee taas lisää kuvia täältä Saarijärven reissulta.

Milloin olette itse viimeksi seikkailleet retkeilemässä ja missä? Kertokaa, haluan kuulla, kun oon itse tämmönen partiolainen-eräjorma :D

Näkyillään!