Nyt on Attila jätetty viikon lomalle Saarijärvelle ja ihana hermoloma voipi alkaa! On täällä kämpässä vaan niin merkillisen hiljaista, että ihan ihmetyttää. Äiti onneksi mielellään otti tuon riiviön omalle lattialleen pomppimaan, kera aikuisen kissakolmikon, joka ei taaskaan ilahtunut kovinkaan positiivisesti pienestä raitapaidasta, joka iskee kaikki 20 kynttänsä jokaisen ahteriin vuoronperään. Oivoi niitä raukkoja.
Olimme tosiaan Jamin kanssa viikonlopun kotosalla ja aikalailla äsken tultiin tänne Jyväskylään takaisin iskän kyydittämänä. Saatiin taas vähän ruokaa kaapinperälle ja äitin leipomaa hiivaleipää pakkaseen. Mikään ei ole parempaa kuin itsetehty, tuore leipä! Tehtiin taas vähäsen ruokaa porukoille ja tällä kertaa lauantaina tarjoiltiin tomaatti-paprikasalsaa, kanan rintafileitä sekä salaattia. Ruoanlaiton ohella käytiin myös isän ja Jamin kanssa kovassa pakkasessa - ja viimassa - katsomassa, miten järven jäällä onnistuu kalaverkkojen tarkastaminen. Isä veti perässään onnellisena joululahjaksi saanutta ahkiotaan, joka liukui näppärästi kaikenlaisella kinoksella ja umpimetsän mättäillä. Jäällä tuli pikkuisen vilu, kun seisoskeltiin Jamin kanssa kylki kyljessä, kuten pingviinit ja katseltiin vierestä, kun iskä touhusi verkkojen parissa. Valitettavasti sillä reissulla ei kalaa herunut, vaikka verkkoja oli yhteensä 40 metriä !
Kävimme saunomassa, nukuttiin paljon päikkäreitä, syötiin monen monta appelsiinia, istuttiin takkatulen ääressä ja katseltiin Attilan onnettomia yrityksiä muodostaa sosiaalisia siteitä muihin kissoihin. Siinähän sitä onkin jo yhdelle viikonlopulle tiivistettynä.
Aloittelen kohta puoliin muokkaamaan blogini ulkoasua (taas), joten älkää säikähtäkö järkyttävän rumaa välivaihetta tässä lähiaikoina! :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti